Kari Tirkkonen painonnostossa Lindroosien pihalla. Vasemmalla näkyy saunannurkkaa. Taustalla Louhiston talo. Kari oli yksi joukon voimakkaimmista kavereista. Onneksi hän oli erittäin sävyisä ja ystävällinen aina. Kuva on Riitta Tirkkosen albumista. Kuva on ilmeisesti napattu Karin omalla kameralla.
Valokuvaaja Hannu Lindroos asui aikoinaan tässä talossa.
Hannu on kuvannut Hesarille ja taitaa nyt olla Otavamedian kuvaajana.
En tiedä miksi, mutta näen usein unta juuri tästä, silloin jyrkähköstä ja hiekkaisesta mäestä. Se on usein kaivettu montuksi tai siinä on kasoittain hiekkaa. Ehkä joskus kunnallistekniikan tulon aikoihin näin on ollut ja se on jäänyt jotenkin vaivaamaan. Kerran kaaduin tässä mäessä skootterilla komiasti mutta se oli suht’ normallia toimintaa, eikä olisi pitänyt jättää sen suurempia traumoja.
Lindroosien pihalla nostettin painoja poikaporukoissa. Lindroosin isä oli Suomivalimolla töissä ja oli ilmeisesti sieltä hankkinut levypainot. 50 kilon paikkeille taisi minun enkkani jäädä.
Työpaikaltaan isä Lindroos oli hankkinut myös kauniit valurautaiset pihavalaisimet. Kyselin niitä joskus jälkeenpäin omakotitaloni pihalle mutta hinta oli Suomivalimossa sen verran korkea, että jäivät hankkimatta.
Kertoili, Hannu Kuukkanen
Heimo jatkaa:
Ennen Lindrooseja talon omisti Kapteeni Ilkka Jalas. Olisiko ollut jo evp silloin, en muista, mutta innokas perhoskeräilijä hän oli. Hän oli lopulta se henkilö, joka Vakkalan Kostin ja meidän muiden ”isompien poikain” välityksellä opasti meidän ympäristön muutkin pojat perhoskeräilyn saloihin. Hänellä oli laaja ja erittäin ammattimaisesti hoidettu perhoskokoelma sekä hyvä välineistö. Hän oli myös Suomen Perhostutkijain Seuran kantavia voimia ja kirjoitti yksin tai yhdessä muiden perhostutkijoitten kanssa useammankin alaa käsittelevän kirjan. Mm. silloinen alan perusopas: ”Perhostenkeräilijän opas” (Otava) , on hänen kirjoittamansa. Sen ensipainos on luultavasti vuodelta1969. Siitä on otettu sen jälkeen useita uusintapainoksia. Kapteeni Jalas, jolla nimellä hän meidän porukoissa kulki, oli hyvin avulias meitä pojankoltiaisia kohtaan ja häneltä käytiin usein pyytämässä tunnistusta oudoinpien perhoslöytöjen kohdalla. Jotkut pojista pääsivät jopa vaihtamaan hänen kanssaan löydöksiä, jos levitys oli hyvin onnistunut ja laji harvinainen. Kosti oli hänen kanssaan paljon tekemisissä myös tuossa Suomen Perhostutkijain Seurassa myöhemminkin.
Muisteli, Heimo Kuukkanen
