1958 Toini ja Erkki Lehtinen saivat muuttokuntoon omakotitalonsa Viittapolku 4:ssä ja saatoimme muuttaa taloon asumaan. Saunassa ei tosin silloin ollut vielä lauteita, mutta kävihän se saunominen penkeillä istuenkin.
Me lapset: Liisa, minä (Jukka) ja Hannu saimme jo omia huoneita ja pikkusisko Heli joka syntyi myöhemmin sai myöskin oman huoneensa sitten aikanaan.
Muutto Itäväylän varrelta Nippopuun rakennuksen yläkerrasta oli tosiasia ja maaseudun rauha Viittapolulla oli sangen viehättävää. No silloin 8-vuotias pojannassikka tuskin käytti sanaa viehättävä; pikemminkin oli kyse siitä että tarjolla oli paljon enemmän metsää, kallioita, puroja ja lammikoita jossa tuon ikäiset koltiaiset viihtyivät kuin possu perunapellossa.
Viitapolku 1:ssä eli siinä Kiviportintien risteyksessä asui Kohosen perhe. Isä Kohonen korjaili kylmälaitteita ja aina silloin tällöin kuului kutsu että JÄTSKILLE. Tuolloin oli taas joku jätskipakastin hajonnut ja sisällä oli hieman pehmentynyttä jäätelöä jota sai ahmia sen verran kuin napa kesti.
Lähistöllä asui useita samanikäisiä kundeja joihin tutustuttiin pikkuhiljaa.
Anderssoneilla oli Holger ja Tuija ja Veli-Matti. Liljebergeillä Holgerin ikäiset Sinikka, Jorma ja Harri. Jorman ja Harrin kanssa tultiin pelaamaan vielä monta kovaa futismatsia Ahon kentällä.
Ahon kenttä oli Linnanherrantien varressa olevaan metsikköön raivattu kalteva alue, josta muodostui monien kovien futismatsien tyyssija moneksi vuodeksi. Pelien tunnelmaa ei haitannut se että kenttä oli toiseen päätyyn kalteva eikä se että paikka paikoin puiden juuret pistivät esiin kentän pinnasta.
No, takaisin Viittapolulle.
Numerossa 3 taisi asua joku Suomi-niminen vanhempi pariskunta
Numerossa 5 asui Ahoset. Heillä oli kaksi poikaa ja tyttö. Toiselta pojista Reima nimeltään ostin Øgland merkkisen mopon. Sillä mopolla sitten ajeltiin mm. Louhiston Jyryn kanssa. Jyryllä oli Husgvarna, joka olikin ihan kova peli.
Kaveripiirin mopoista parhaiten kulki yleensä se jota oli vähiten viritetty…..
Meistä eteenpäin oli tyhjä tontti ja sitten 8 asui joku jota en muista.
10ssä asuikin sitten jo Nymanin perhe; oliko se pari tyttöä ja poika…
Nymanneja vastapäätä asui mökissään Kukkatäti, jonka oikeaa nimeä en muista. Hän oli oikea teräsmummo kukkinensa.
Kukkatädin jälkeen olikin sitten jo Idmanin talo, jossa ikäisiäni oli ainakin Arto.
Heitä vastapäätä ja Nymanin naapurina asui karhukoira, jonka isäntää en muista.
Viimeisenä meidän puolella asui Söderbergit, joilla oli ainakin tytär.