Lemmikkikanit -65
Olisiko ollut niitä Tirkkosten kanien poikasia, joita Jarille hankittiin ”kavereiksi” v-64-66. Niitä oli alunperin yksi valko-ruskea ja pari harmaata. Ensimmäinen kanikoppi oli vanha jääkaapin kuori, johon laitettiin kanaverkkoa kanneksi. Seuraavat, vähän väljemmät olivat kokonaan kanaverkosta ja useammankin karkaamisen seurauksena ymmärsin asentaa myös pohjanverkon. Silti ne aika ajoin pääsivät jostain läpi. Eräänä aamuna katsoimme ikkunasta Sirpan kanssa, kun harmaa kaniherra istui marjapensaan alla muina miehinä. Samassa pihaan tuli joku vieras ”Lassie”-koira. Kani herra ryntäsi puskastaan suoraan kohti ja puraisi koiraa takajalkaan. ”Lassie” ulvaisi kovaa ja juoksi pakoon. Se ei varmaan tajunnut mitä tapahtui. ”Hullu paikka, kun kanitkin puree”. Sama kani puri myöhemmin yhtä pystykorvaa samoin seurauksin. Jäimme miettimään, että olivatko ne pihakoirat niin ”urbaaneja” etteivät ymmärtäneet kummalle se pureminen oikeasti kuului. Silti tämä vahtikoiraksi kouluttautunut kanikin joutui Tirkkosten kanien tapaan ruokapöytään, mutta syötiin kananlihana, kun Jari pari- kolmevuotiaana oli vielä helposti huijattavissa.
Heimo